Lukijat

Translate

sunnuntai 26. elokuuta 2012

meet me in Belgium

Tästä tulee nyt poikkeava postaus. Ja näitä rupee tulemaan aina silloin tällöin! Kestäkää se kuin mies.

Mulla on teille jännittäviä uutisia! Alle viisi viikkoa ja tapahtuu asioita. Tarkka päivämäärä 21.9.2012. Silloin muutan nimittäin kolmeksi kuukaudeksi Brysseliin!

Nyt saatte tietää musta enemmän. Opiskelen siis viimeistä vuotta lastenohjaajaksi, teen lapsi- ja perhetyön perustutkintoa. Päätin siis hakea viimeiseksi työssäoppimiseksi Brysselin Suomalaiseen Merimieskirkkoon - ja kappas. Sain sen paikan. Ja sinne ollaan nyt 21. syyskuuta lähdössä, hui.

Tulen siis asumaan tuolla Merimieskirkolla, vierashuoneessa. Mun huoneessa on vessa, mutta siellä ei ole lavuaaria. O-ou. Pitää käyttää toista vessaa käsienpesuun. Oon jo jutellu mun tulevien työkavereiden ym. kanssa, vaikuttavat älyttömän rennoilta, avoimilta ja mukavilta! Tulee varmasti mahtavaa niiden kanssa.

Mun työhön kuuluu päiväkerhoja, perhekerhoja, kokkikerhoja, pyhäkoulua, isoskoulutusta, au pair -toimintaa ja vielä paljon muuta. Ironista on se että en osaa kokata. Ei mitään hajua paljonko vaikkapa perunoita keitetään. Pitäisköhän harjotella ennenku lähen ite opettaa tätä? Voin kyllä näyttää muksuille miten poltetaan nuudelit pohjaan! Kuulemma työaikaa mulla ei varsinaisesti ole, vaan "töitä on silloin kun on", mitä se ikinä tarkoittaakaan. Mielikuva siitä kuinka nousen keskellä yötä johonkin isoskoulutukseen, haha. No ei kai nyt sentään.

Työskentelemään tuun myös muuallakin kuin Brysselissä. Muunmuassa Antwerpenissä, Rotterdamissa ja Luxemburgissa. Tulee niin kivaa!

Vielä ei ole kauhee jännitys, ehkä vähän kipristelee mahanpohjasta kun katon mun lentolippua. Tuun olemaan niin sekasin viikolla 38.

Ja ilouutiset, ystäväni, mulla on mahdollisuus käyttää siellä tietokonetta. Hallelujah! Rukouksiini on vastattu.

Jos teillä on jotain kysymyksiä, kommenttia tai ihan mitä vaan niin pistäkää tulemaan!

lauantai 25. elokuuta 2012

Sai pikku-Ossi silloin vihii luonnon voimasta

Tajusinpa tuossa blogia selaillessani, että kiireellistä kesälomaa (joka muuten alkoi jo toukokuussa!) vietellessä on jäänyt myös jotain hyvin tärkeää pois.

Soul Valpio nimittäin julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa Metsän Keskellä.

Kuka?
Valpiohan tuli tunnetuksi yhtyeestä Urbaanilegenda. Jos jostain ihmeen syystä et tästä ole vielä kuullut, niin mene jo tsekkaamaan. Soul Valpion lisäksi Urbaanilegenda-yhtyeeseen kuuluu myös Joni "Joniveli" Vanhanen sekä Jonne Kuusisto. Jyväskylästä tulee mahtavia juttuja.



Anyway. Paluu Metsän Keskelle. Itse oon tajuttoman tykästynyt tähän ja tää albumi on noussut yhdeks mun ehdottomista lemppareista tänä vuonna. Hyvinkin korkealla sijalla seisoo, ellei jopa aivan kärkipäässä... En tunnusta että osaan jokaisen biisin ulkoa. (Taidan mä silti osata, hupsista!)

Lempparibiisit ovat Lintuparvi (yllätys, yllätys), Terveisiä Kotiin, Metsän Keskellä, Eloo sekä Ei Mennä Vielä Nukkumaan. Viimeisimmin mainitussa biisissä on vierailijana Joniveli, jonka suureksi faniksi tunnustaudun. Mahtava kaksikko!

Pakko tähän väliin vielä pistää että myös kappale Kaikki Meni Metsään saa hurraukset. Ja Jazztyttö. Okei, liikaa hyviä biisejä. Vai voiko niitä olla koskaan liikaa?







Ihan oikeasti on jännä, että tykkään jokaisesta biisistä. En löydä yhdestäkään mitään huonoa puolta, sellaista mistä en tykkäis. Niinkun aina yleensä. Mutta ei tästä! Älyttömän rento meinonki. Ihanaa musaa ja hyvät sanat. Ei voi kuin peukuttaa ylöspäin!

Tästä pitääkin kertoo teille (vaikka muutama ihminen ei tätä varmaan haluaisi, etukäteen pyydän anteeksi tulevasta, hahah) että näin Joniveljen ja Soul Valpion tuossa toukokuussa(?). Oltiin syömässä aamiaista samassa paikassa. Keräsin varmaan yli puol tuntia rohkeutta siihen että uskaltaisin mennä puhumaan Jonille, ja viimein kun sitä sain, äijä lähti menemään! Niin mun tuuria. Ei aina voi onnistua. Istuttiin jopa ihan vierekkäisissä pöydissä. Joskus ärsytän itteäni kamalasti. No onneks tän jälkeen tajusin että hahaa, toisessa viereisessä pöydässä istuukin sitten herra Valpio. Mun kaveritki sano että nyt meet juttelemaan sille, me ei jakseta kuunnella enää tota sun valitusta. Ja HAHA, niin mä menin. Ossi on kyllä aivan ihana tyyppi, tosi symppis ja ystävällinen. Kädet, naama ja muutenkin koko kroppa hikoillen (ja täristen) selitin sille sitten kaikenlaista turhaa. Mutta onneks sain sanottua sen kuinka hieno tää sen sooloalbumi on. Tän juttutuokion jälkeen ei voinu kun hymyillä loppupäivän. Eihän se niin pelottavaa ollutkaan, mutta jotenkin tulee aina sellanen stoppi kun pelottaa että jos se onkin niille vähän epämiellyttävä yllätys että joku ilmestyy yhtäkkiä siihen vierelle.

Joniveljeä olen sitten bongaillut Jyväskylän Rumasta monesti, kuten monet muutkin! (Vinkki: jos eksytte Jyväskylään, käykää Rumassa. Oikeasti. Kyllä, mainostan baaria blogissani. Alaikäiset simmut kii!) Siellä oon käyny kuitenkin joka kerta moikkaamassa, ja sydämentykytykset sekä hikoilu taitaa vähentyä kerta kerralla. Tai sitten ei. Yleensä mun pää tyhjenee ja en muista mitä mun piti sanoa. Onneks Jonikin on niin kiva tyyppi että ei jää (ainakaan kauhean kauaks aikaa) miettimään että miks käyttäydyin taas niinku joku idiootti siinä sen edessä. Kaipa ne on siihen tottuneita, hehe. Ja sitäpaitsi oon huomannu että tässä taas ihmiset kuvittelee liikoja. Ei me oikeasti olla niin tyhmiä näissä tilanteissa mitä me luullaan. Otetaan rennosti! Ainakin yritetään.

Noniin tän mun täysin turhan ja pitkäveteisen selityksen jälkeen mulla on enää pari juttua sanottavana.

1. Soul Valpion sooloalbumi on täyttä kultaa. Kuunnelkaa.
2. Joniveli on mahtava artisti. Kuunnelkaa.
3. Mulla on ylimääräinen lippu Jyväskylän RSC Live 2012 -tapahtumaan. Ostakaa pois.
4. Tää blogiteksti on varmaan kauheaa luettavaa, tein tän väsymyksessä yöllä. Note to self: mene nukkumaan.


Ihan loppuun pakko vielä pistää biisi mikä on ihanuutta. Niin kuin te lukutaitoiset näettekin niin tähän biisiin on osallistunut Joniveli, Dead On'sin Hanna (joka on sataprosenttisen ihana ja mahtava tyyppi, tsekatkaa myös tuo bändi! Esim. YouTubesta löytyy lisää matskua) ja rakas isoveljeni Samuli. Ette voi olla tykkäämättä! Nauttikaa.

torstai 23. elokuuta 2012

Älä missaa

Biisejä joita nyt on tullut! Osa loistavia, osa ihan jees ja osa on vähän arveluttavempia. Mistä te tykkäätte vai tykkäättekö mistään? Sori kun tässä on vaan niin pieni osa, mutta oishan se aika järjetöntä alkaa vetämään tähän joka ikisen biisin joka kesän aikana ilmesty. Tehän tiiätte jo ne muutenkin! Jos jätin jonkun sun mielestä tärkeen biisin pois, niin jätä se kommentteihin!



































Ainiin, JA C'MON PEOPLE, NYT ÄÄNESTETÄÄN MARKKU (ALIAS TASIS) VOITTOON UUDEKSI AVAN ÄÄNEKSI!

Pienenä ekstrana loppuun tämmönen biisi! Oon kuunnellu koko päivän, haha. Loistavaa.

Koko Suomi laittakaa ne stenkut ilmaan

Summer Up 2012. Ensinnäkin tapahtuma täytti 10-vuotta! Ja tää oli mun ihan ihka ensimmäinen kerta siellä (ja ylipäätänsä missään kesäfestareilla, oho!).

Nää bileet oli aivan kreisit. En tiiä edes miten pystyisin kuvailemaan niitä. Mutta voin sanoo että on vieläkin mun pienen, tähänastisen elämäni kohokohta.

Eka päivä meillä meni kavereiden kanssa enemmän kiertelyks. Toki kuunneltiin keikat, mutta ei menty ihan sinne lavan eteen. Paitsi iltaa kohden alettiin sitten yhtäkkiä hetken mielijohteesta sinne tunkemaan ja päästiin tokaan riviin! Oli se kyllä vaikee tehtävä kun jengiä oli niin paljon.

Toka, maaginen päivä, oltiin kokonaan eturivissä. Mentiin aikaisin aamulla jonottamaan hullujen eväiden kanssa ja oltiinkin ekoja! Sitten kun päästiin siihen järkkäreiden eteen niin mun kaveri Katri alko sitten hulluna vittuilemaan niille ja no, mäkin menin vähän mukaan... Mutta siis ihan hauskoja oltiin kuitenkin, ei mitenkään kauheen ilkeesti. "Eihän noilla lihaksilla pystyis kyl estää tämmöst porukkaa". Joopa joo. Anteeks. Olitte silti mukavia järkkäreitä vaikka liian hitaita. Harjotelkaa vielä. Paitsi jos se oli tarkoituksellinen kosto meille.

Mieleenpainuvimmat esitykset oli Cheekillä, Mohombilla ja KAPASITEETTIYKSIKÖLLÄ. Kyllä. MINÄ OLEN NYT NÄHNYT LEGENDAARISEN KAPASITEETTIYKSIKÖN. Miettikää, oikeesti! Tää oli jotain sellasta mikä.. huhhuh sanat loppuu. Siis niin tajunnanräjäyttävää. Ja en edes puhu paskaa!

Tähän väliin sanon että Mohombi oli hauska nähä livenä! Kosketin sen vatsaa. Oli mukavaa. Kerron myös hyvin off-topicina että mun takana oli ärsyttävä muija joka alkoi riehumaan kesken Cheekin keikan. Potki, raapi, löi. Onneks se poistettiin. Ihmiset, käytöstapoja?!

Olisittepa voineet kaikki nähä sen. KY:n show oli hieno alusta loppuun. Itkin ekojen biisien ajan aivan törkeenä ja vuolaasti. Sitten koin olevani onnellisin ihminen mitä maa päällään kantaa. Kiitos.

Ja tämähän oli viimeinen tilaisuus nähdä KY toiminnassa, toista ei tule. Sen takia tämä oli MUST. Porukkaahan siellä olikin, ennätyskävijämäärä! Yli 30,000 ihmistä saapui paikalle viikonlopun aikana!

Mulla on nyt vähän kiire joten en ehdi hehkuttamaan enempää. Youtubesta löytyy klippejä, toivotaan että tulee DVD. Kuvia löytyy Summer Upin Facebook-sivuilta.

Kiitos Tasis, Andu ja Uniikki. Sekä koko jengi. Ihan kaikki. Show oli huikee. Itkin, nauroin. Älyttömän kaunis ja upee. Kiitoskiitoskiitos. Kiitos.

Älkää luulko että muut artistit oisivat olleet huonoja, ehei! KY vaan oli legendaarinen. Sanotaan että bändi on yhtä hyvä kuin niiden viimenen keikka. No, ne oli ja on yhä edelleen, aina ja ikuisesti legendaarisia. Aamen.




Tässä pari kuvaa joista löysin itseni eturivistä! Joka löytää mut jokaisesta kuvasta, saa... keksin. Tarjoon joskus!

Ja sitten seuraavaksi videoita Summer Upista. Kiitos kuvaajille!













Nähdäksesi Kapasiteettiyksikön uskomattoman hienon comeback-jäähyväis-keikan (tai siis osan siitä), katso nämä:





Mahtavaa. Ainutlaatuista. Kiitos kavereille, tapahtuman järjestäjille ja artisteille! Oonpas kiitelly paljon. Kerta kiellon päälle, KIITOS.

Me tultiin tuomaan lisää lämpöö!

Hei rakkaat, on ollut ISO ikävä! Kesä(loma) on päättynyt, paluu arkeen alkanut. Elämä on palaamassa jälleen raiteilleen. Lämpö ei silti todellakaan meiltä lopu!

Mun kesä. Sen voi tiivistää yhteen sanaan, joka olisi siis MAHTAVA! En tosin päässyt käymään nyt kuin kahdella keikalla. Cheekiä ja kumppaneita (Brädi & DJ Luoma (TS ei ollut valitettavasti mukana)) 4.7.2012 Jyväskylän Club Escapessa! Porukkaa oli hitosti ja meininki mahtava. Laitoin sinne pitkähihasen paidan joka ei kannattanut. Muistan vieläkin kuinka hikoilin. Onneks keikan loppuvaiheessa tajusin olla fiksu ja otin päällyspaidan pois. Loistavaa.

Cheek oli naisten ympäröimänä, en saanut oikeen puhuttua sen kanssa mitään. Pikaisesti moikattiin ja vaihdettiin kuulumiset ja kuvat napsittiin, sitten jouduin väistymään uhkeiden ja upeiden blondien tieltä. Valittihan tuo mies päänsärkyäkin joka sitten katosi heti kun kauniita naisia alkoi ilmestymään, hmmmm!


Brädi oli aivan supersöpö ja ihana. Etin sitä hirveen kauan kunnes yhtäkkiä se tuli kulman takaa PAM ja syöksy halaamaan. Tulee aina lämmin olo kun sen kanssa juttelee. Symppis ♥ Vähän jännitteli tulevia häitään (Brädi meni naimisiin 11.08.2012, HYPERSUPERPALJON ONNEA!!!).


Luoma heitti mahtavaa läppää. Nauroin niin paljon että mahaan sattui. Miten ihania nää voikaan olla! Kävin teetättämässä myös ihan oman DJ Luoma -fanipaidan jota sille esittelin, tykkäsi! No, miksei tykkäis. Hehee. Otan siitä teille kuvan joskus. Siihen asti voitte vaan kuvitella maailman siisteimmän t-paidan.


Keikalla oli hyvä kun jotkut kaks jätkää hyppäs yhtäkkiä siihen niiden kanssa lavalle painimaan. Siis keskenään. Tippuivat sitten lavalta alas ja Jare kävi silittämässä niitä jalallaan. Mielikuvat! Kaikenkaikkiaan ihana, hauska yö!

Brädin huikea biisi Lämpöö räjähti täysin! Yli miljoona viewsiä YouTubessa, WAU! Muutenkin pisti listat aivan sekaisin. Go Kapa! Kesähitiksi tuli ilman yllätystä Cheekin Sokka Irti, ja sehän tekee herrasta 2-time-kesähitti-kingin! Onnittelut siitä. Myös samaisen jätkän kappale Syypää sun hymyyn menestyi loistavasti. They are on fire now!